Anna Katariina

My day as the DuPont CEO

Jätä kommentti

Tänään oli koulussa meidän luennolla pieni roolileikki. Viime viikolla professori arpoi kullekin oppilaalle roolin (nimen pituuden perusteella), ja minähän tietysti voitin tämän skaban. Titteliksi tuli DuPont -yhtiön CEO, eli toimitusjohtaja. Ensireaktio oli sekoitus innostusta ja jännitystä – tajusin, että tämä on hieno tilaisuus kehittyä puhujana ja neuvottelijana sekä kasvattaa itseluottamusta, mutta pieni jännitys toi perhosia mahanpohjaan sillä mun pitäisi pitää ohjat käsissäni ja johtaa koko tilaisuus.

Kyseessä siis johtokunna/hallituksen kokous, ja aiheena DuPont -yhtiön capital structure vuonna 1983: pitäisikö meidän vähentää velan määrää 25% tasolle, vai ottaa riski ja nostaa velan osuus 40%:iin.

Laittauduin oikein nätiksi, korkkarit jalkaan ja meikit naamaan. Käsilaukku kainaloon ja eikun menoks. Harjoittelin puhettani viikonloppuna ja tutkin raportin tarkkaan taustatyötä unohtamatta (Wikipedia oli taas ystävä). Vielä muutamat rohkaisevat sanat peilikuvalle ennen kouluun lähtöä – itsevarmuus olisi kaiken A ja O!

Toivotin hallituksen tervetulleeksi, avasin keskustelun, esitin kantani ja siirsin puheenvuoron CFO:lle (Chief Financial Officer). Siitä sitten keskustelu jatkui, kaikki vuorollaan omia mielipiteitä esitellen. Roolihahmoissa oli mm. herra, joka tahtoi päästä minun saappaisiini CEO:n rooliin ja hänhän siis vestusti kaikki minun mielipiteitäni. Löytyi myös herra, joka kannatti kaikkea mitä minä sanoin. Sitten oli myös eräs hallituksen jäsen, joka vastusti kaikkia – mikään ajatus ei ollut hyvä. Ja sitten herra, jonka turvan halusin jossain vaiheessa tukkia, sillä hänen tehtävänään oli kysellä kiperiä kysymyksiä ja viilailla pilkkua.

Välillä oli vaikea pitää pokka, kun kokous meni melkeinpä näyttelemisen puolelle. Koko luokka onnistui tosi hyvin, ja kaikki toivat hyviä pointteja mukaan keskusteluun. Lisäksi roolihahmojen esittäminen oli oikein hauskaa!

Itse olin tosi tyytyväinen omaan suoritukseeni. (: Sain oman kantani ilmaistua, ja onnistuin myös esittämään hyviä perusteluja mm. herralle, joka halusi syöstä minut vallasta. Loppujen lopuksi äänestys meni tasan, joten sitten itsevaltaisesti päätin, että CEO:n ja CFO:n äänet ratkaisevat, ja kun me olimme samalla puolella, päädyimme lopulta turvallisempaan 25% velkatargettiin. Tästä ratkaisusta ei eräs hallituksen jäsen pitänyt, ja vihjasi, että hallitus äänesti minut toimitusjohtajaksi, nyt saattaa olla potkut edessä kun näin itsevaltaisia päätöksiä rohkenin tehdä. Aika hyvät naurut saatiin, kun julistin kokouksen päättyneeksi.

Lopuksi professori näytti vielä PowerPoint -esityksen, jonka mukaan DuPont aikanaan teki aivan saman päätöksen kuin mekin. Mutta nyt lähiaikoina vaihtoi suuntaustaan lisäten velan määrää. Joten kumpikin vaihtoehto olisi ollut oikea, pääasia oli se, että meidän pitää oppia perustelemaan kantamme ja ”to apply what we’ve learned from books to the actual business world”.

Sain kehut ja kiitokset sekä professorilta että luokkakavereiltani: ”Very strong CEO!”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s