Anna Katariina

Positiivista

3 kommenttia

Tilanne mun peliluvan kanssa on aika hektinen.  Keskiviikkona ja torstaina olin melko varma, että saisin lähtöpassit ja joutuisin jättämään kaiken tämän taakseni. Toivo näytti hiipuneen, ja aloin jo miettimään mitäs sitten seuraavaksi.. Mutta sitten valo alkoikin taas hehkumaan tunnelin päässä, ja tällä hetkellä olo on jo erittäin toiveikas. Nyt vaan odotellaan ja toivotaan parasta. Tiistaina pitäisi jotain tietoa kuulua. Valmentaja ja meidän compliance director ovat melko varmoja, että saan jäädä. Luulevat, että saisin kuitenkin jonkulaisen rangaistuksen (joutuisin istumaan tänä vuonna 12-24 peliä), mutta loppukaudella olisin jo pelikelpoinen. Saisin kuitenkin treenata normaalisti joukkueen mukana, ja käydä koulussa. Saisin pitää stipendini, ja kaikki sujuisi ihan normaalisti. Tietysti harmittaa, jos en saa pelata. Mutta se on kuitenkin pieni miinus verrattuna siihen, että joutuisin lähtemään kokonaan. Tämän lisäksi saisin pelata vielä kaksi täyttä vuotta! Ja neljänneksi vuodeksi saisin vielä stipendin, jotta saisin käytyä kouluni loppuun. Ja valmentaja sanoi, että saisin vielä silloinkin treenata joukkueen mukana, vaikka olisinkin jo kaikki pelini täällä pelannut. Tämä olisi aika unelmatilanne! Saisin treenata ja opiskella neljä vuotta, ja pelata kaksi ja puoli vuotta. Mutta tämä kaikki siis vaan arvailua. Tiistaina tiedetään enemmän. 

Tällä hetkellä en saa treenata joukkueen kanssa. Ylitin 14 päivän rajan keskiviikkona. Nyt ollaan siis taas kahdestaan iPodin kanssa. Saan kuitenkin käyttää kaikkia treenipaikkoja (en vaan samaan aikaan meidän pelaajien ja valmentajien kanssa), joten kaikki ok.

On ollut ihana huomata, kuinka moni ihminen yrittää auttaa ja tukea mua tässä kinkkisessä tilanteessa. Perhe, ystävät ja pelikaverit on tukena. Ja täällä tapaa koko ajan uusia ihmisiä. Moni puolituttukin tulee juttelemaan ja kyselemään, että miten jakselet ja joko on vastaus tullut. Plokissa kaikki ovat olleet aivan uskomattoman yhteistyöhaluisia ja auttavaisia. Iso kiitos siis kaikille teille!  

Ensimmäinen kouluviikko on nyt takana! Alkuinnostus vaihtui äkkiä tunteeseen: ”apua, miten mä selviän näistä kursseista?” Mutta nyt loppuviikosta kun pääsin sisälle kirjoihin ja kurssien sisältöihin, olokin alkoi helpottaa. Tykkään kaikista professoreistani – istun luennoilla ja tunneilla aina eturivissa korvat höröllä kuuntelemassa ja imemässä kaiken mahdollisen tiedon aivoihini. 

Täytin kalenterini tiistai-iltana kaikista peleistä, pelireissuista, koulujutuista ja vapaapäivistä. Tämä operaation kesti kaksi tuntia! Aika täydeltä näyttää. Mutta tuntuu hyvältä olla aktiivinen ja energinen. Esim. viime talvena mun kalenteriviikossa oli merkittynä normaalisti vain yksi peli ja pari työpäivää. Olen huomannut, että mitä vähemmän tekemistä, sitä huonommin saan mitään aikaiseksi. Nyt pitää oikeesti keskittyä oman ajankäytön suunnittelemiseen. 

Eilen käytiin tyttöjen kanssa katsomassa Tarantinon Inglourious Basterds. Oli aika huvittava.. Leffan lopussa iso joukko Natsi-Saksan herroja Hitler mukaanlukien kuoli elokuveteatterin tuhopoltossa. Jälkeenpäin piti joukkuekaverille selventää, että tämähän ei sitten ollut tositarina. Hitler teki itsemurhan jne. Oli tyttö aika ymmällään. Että tällainen koulutustaso rapakon tällä puolella.. 

Viikonlopun ohjelmassa on treeniä, koulukirjoihin paneutumista, ruokaostoksilla käymistä, asioiden hoitoa ja kavereitten kanssa oleilua. Kaikki hyvin siis täällä. Pieni stressi tuosta peliluvasta kylläkin painaa mieltä, mutta siihen on jo aika tottunut. Nyt ollaan jo aika lähellä vastausta!

”On kolme asiaa, jotka lapsi voi opettaa aikuiselle. Ole onnellinen ilman mitään syytä; puuhaa aina jotain; ja osaa vaatia – kaikella voimallasi – sitä mitä haluat.” -Paulo Coelho

3 thoughts on “Positiivista

  1. positiivista taas kun näkyy valoa tunnelin päässä…toivottavasti se ei kuitenkaan ole vastaan tulevan veturin valoa ; ) t.iskä

    A: sitten kun kata tulee niin tehdään taas tuohon meijän pihalle se lumilinna ja ollaan lumisotaa ja katakin olis mukana.

    Pike: ihanaa että istut etupenkissä, niin minäkin aina…rippikoulusta lähtien

  2. Kaikkea hyvää sinne ison veden taakse. On se aika byrokraattinen maa. Koeta pärjätä ja toivotaan että pelilupa järjestyy!

  3. Kiitos Arto! Eiköhän tää tilanne tästä pian ala selkeytymään. Onnittelut sinne hienosti menneestä Kuusamon turnauksesta!!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s